KIRJA-ARVOSTELU

 

Kirja-arvostelu

Kirjailija: Elina Westergrén-Erkkilä

Kirja: Pupukin muistipulmat

Pupukin muistipulmat on esikoiskirjailija Elina Westergrén-Erkkilän teos, jossa hän lempeällä mutta erittäin asiantuntevalla tavalla kuvaa Pupulandiassa asuvan pupuperheen elämää, johon Pupukin muistisairaus vaikuttaa.

Kirja on tarkoitettu apuvälineeksi vanhemmille, isovanhemmille ja lastenhoidon ammattilaisille, jotka haluavat keskustella lapsen kanssa tämän isovanhemman muistisairaudesta. Kirja rakentuu kuudesta lyhyehköstä tarinasta, joissa sama pupuperhe läheisineen ja naapureineen seikkailee. Kirjan hahmot ovat oivallisia tyyppikuvauksia, jotka varmasti jokainen lähipiiristään tunnistaa. Kirja etenee päähahmo Pupukin muistisairauden etenemistä seuraten.

Kirjassa kuvataan verrattomalla otteella muistisairauden etenemiseen liittyvää hämmennystä, epätietoisuutta, suurta huolta, muistitutkimusten tärkeyttä sekä ammatillisen ja perheenjäsenten tuen merkitystä. Kirjailija hyppää hetkittäin myös muistisairaan Pupukin ajatuksiin, joskin sairastuneen näkökulman laajempaa kuvausta lukija jää hieman kaipaamaan. Pupukin muistisairaudesta aiheutuvia kommelluksia kirjassa ei liioin vähätellä eikä paisutella vaan päinvastoin varmistetaan, ettei Pupukkia missään vaiheessa nolata. Tarinat tukevat lukijaa oivaltamaan Pupukin omannäköisen arjen jatkumisen merkityksen. Tämän viestin välittämisessä lukijalle kirjailijan vahva osaaminen muistisairaiden ihmisten hoidosta näkyy parhaiten.

Kirja tarjoaa myös kiitettävästi käytännön ratkaisuja sekä Pupukin että tämän puolison ja perheenjäsenten tukemiseen. Kirja esittelee muun ohella Muistikekkerit ja MuistiTukiPupun, jotka herkullisesti pohjautuvat ajankohtaisiin muistisairaiden ihmisten hoidon hyvien käytäntöjen kulmakiviin. Kirjan ehdotonta antia on teoksen lopussa oleva luku, joka on tarkoitettu lapsen kanssa kirjaa lukevan aikuisen avuksi. Luvussa kirjan kuudesta tarinasta annetaan taustatietoja ja avataan sairauden aiheuttamia oireita ja kulkua. Lukua olisi kenties voinut hieman syventää tai ainakin vahvemmin ohjata lukija lisätiedon äärelle. Viimeisen, sangen merkittävän, luvun olemassaolosta olisi ollut lisäksi hyvä kertoa lukijalle jo kirjan alussa, jossa kuvataan teoksen kohderyhmää ja sisältöä.

Kirjan kerronta on sujuvaa ja tarinat riittävän lyhyitä lapselle luettaviksi ja keskustelun avauksiksi. Kirja sisältää myös useita Rauha Alangon luomia ihastuttavia kuvituskuvia, jotka huokuvat lämpöä ja myönteisyyttä. Aikuisena lukijana pidin kuvien rauhallisesta värimaailmasta ja hieman vanhoillisesta visuaalisesta kielestä, mutta lasten mielipidettä kuvien kiinnostavuudesta en luonnollisesti uskalla arvailla. Teksti sisältää jonkin verran kirjoitusvirheitä ja näppäilykömmähdyksiä, jotka voivat tarkkasilmäistä lukijaa harmittaa. Teksti olisi hyötynyt vielä viimeisen vaiheen oikoluvusta.

Pupukin muistipulmat on kiistattomasti erittäin tärkeä teos muistisairaiden ihmisten määrän yhä lisääntyessä. Eteneviä muistisairauksia sairastaa maassamme tällä hetkellä jo lähes 200 000 ihmistä, joista suuri osa on isovanhempia. On pelkästään kannatettavaa, että lasten ja isovanhempien suhdetta tuetaan. Tähän Pupukin muistipulmat on oivallinen apuväline.

Suosittelen Elina Westergrén-Erkkilän ainutlaatuista esikoisteosta kaikille, joiden lähipiirissä on lapsia ja muistisairauteen sairastunut henkilö. Suosittelen teosta lämpimästi myös jokaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle, jotka työskentelevät lapsien kanssa. Vaikka teos on parhaimmillaan aikuisen ja lapsen yhteisen keskustelun käynnistäjänä, kirja soveltuu myös itsenäisesti sekä lapsille ja isovanhemmille että muistisairaille ihmisille luettavaksi. Pupuperheen vilpittömyydestä, lämmöstä ja hyvästä mielestä voimme jokainen hyötyä.

Henna Nikumaa

vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja

sosionomi YAMK, väitöskirjatutkija

Hyvinvointioikeuden instituutti

Oikeustieteiden laitos

Itä-Suomen yliopisto