KUVITTAJA

Minulla on ollut pakottava tarve piirtää pienestä lapsesta lähtien. Muistan lapsuudestani tilanteita, jolloin melkein sairastuin, jos minulla ei ollut mahdollisuutta piirtää nähdessäni puhtaan paperin ja kynän. Minulla oli alakouluikäisenä koulumatkaa 3,5 kilometriä. Talvella kuljin sen matkan tavallisesti suksilla. Matka ei tuntunut ollenkaan pitkältä, koska piirtelin sauvalla pitkin matkaa ladun varteen hangelle pupujusseja, oravia ja ihmisiä.

Myöhemmin olen harrastanut sen verran öljyväri- ja vesivärimaalausta, että omat seinät ovat tauluja täynnä, ja vähän muuallakin. 

Tiedän, että en ole kehittänyt taitojani tarpeeksi, koska muut asiat elämässäni ovat tulleet tärkeämmiksi kuin kuvaamataito. Valitsin kuitenkin ammatikseni minulle sopivan työn, eli olen ollut tekstiilityön lehtori yläasteella.

Joskus joku kuvaamataidon opettajani sanoi, että minä olisin hyvä lastenkirjojen kuvittaja. En ole kuitenkaan tehnyt sitä, mutta nyt pyydettäessä kokeilin, onko minusta siihen.